Oli tv-pelin aika ja Metroauto-areenalle oli saapunut täysi katsomollinen väkeä. Hurmos löysi tiensä katsomoon jo ennen pelin alkua, mikä oli varmaan korkeintaan kolmas kerta tällä kaudella. Hurmoksen hätäily johtui liian miedosta keskittymisestä, peliin oli valmistauduttu liian pienellä määrällä urheilujuomaa ja nestehukka äityi kovaksi. Tosin tankattu oli, sillä Tampereen Koskikeskuksen Raksi käytiin Colsan kanssa syömässä tyhjäksi puolenpäivän jälkeen. Ehkä olo olikin vielä liian kylläinen ennen pelin alkua.
Peli itsessään sitten olikin nihkeää vääntöä. Ottelusta tuli ehkä kauden puolustusvoittoisin. HIFK:n maalinedusta oli tukittu niin hyvin, että Classicin hyökkääjät luulivat hetken olevansa Kanuunan ovella joka on nykyään todella tukittu. Vaikka yhden maalinvartijan saikin sekaisin ja kassitus näytti jo varmalta, tuli kaveri jostain pilaamaan koko jutun. Alussa peli oli kuitenkin tukevissa käsissä ja Kara näyttikin henkilökohtaista laukaisutaitoaan. Ensimmäinen roiskaisu tosin meinasi mennä hieman ohi, mutta kokenut puolustus ohjasi pallon perille. Ensimmäisessä erästä siirryttiin tauolle kuitenkin tasalukemissa Arlen tehtyä takatolpalta maalin. Hetken Hurmos luuli Lallin siirtyneen HIFKiin tai vähintäänkin käyneen pitämässä reenejä sillä niin lallimaisen näyttävästi sahtipöntönkorkuinen lätty laitettiin sisään.
Toisessa erässä peli jatkui samanlaisena nyhjäämisenä. Arle kävi taas tuikkaamassa paikan saatuaan takatolpalta sisään. Niemisen Pekka Claspon maalilla piti joukkuetta pystyssä ja tilkitsi ajoittain ilmiömäisillä torjunnoillaan kassinsa niin tiiviisti, että Kokkikaan ei olisi saanut vatkattua sisään. Arlen tekemä johtomaali kuitattiin pitkällisen yrittämisen jälkeen, kun Kara teki ottelun toisen maalinsa. Vastustamaton veto lähes keskiviivan tuntumasta painui oikeaa tolppaa hipoen HIFKin reppuun. Classicin hyökkäyksistä puuttui vedot, joita ei tullut syöttöjen harhaillessa kentällä kuin Lisco Tampereen yössä. Ehkäpä Hurmoksen rivejä hengellisesti johtavien Pastorin ja Jeesuksen pitäisi tästä eteenpäin käydä siunaamassa pelipallot sekä antamassa viimeinen voitelu pelaajille. Vai löytyisikö apu Aapon telinevoimistelusta?
Kolmannen erän aluksi Claspo siirtyi johtoon 3-2. Toisin kuin muilla pelaajilla Pätkällä on lapa käyränä rystypuolelle ja tällä kertaa tarpeeseen. Muuten koko pelin pimennossa ollut Claspon ykkösvitja teki johtomaalin Setä Mattilan toimiessa viimeistelijänä. Maalia ei ehditty juhlia pitkään sillä HIFK tasoitti nopeasti. Maalintekijänä oli pari kesää sitten Sysmän Rantaterassillakin esiintynyt HIFKin kapteeni Lappalainen. Lappalainen jalat tuntuivat tällä kertaa liikkuvan. Terassilla jalkojen toiminnasta ei ollut tietoakaan. Niin sitten niihin ratkaisuhetkiin… Väkevästi esiintynyt Classicin numero 13 Sami Nyman haki itselleen vetopaikkaa (voitteko uskoa?), mutta jalkoihin jäänyt HIFKin puolustaja torppasikin hänet selästä nurin. Hurmoskaan ei pelaa yhtä epärehellisesti päästessään parketille vaan pyrkii aina ensin iholle edestäpäin. Toisen tuomarin lueskellessa mainostekstejä ja toisen puhuessa Jorman kanssa HIFK päätti hyökkäyksensä voittomaaliin. En tiedä oliko syynä televisiointi vai joku muu, kun pelissä ei jaettu yhtä kakkosta enempää. Muutenkin peli oli suhteellisen siistiä, eikä Mailaa käytetty väärin. Harmi. Vielä loppuhetkillä Classic haki tasoitusta ilman maalivahtia, mutta tuloksetta.
Illan suuriin pettymyksiin kuului tappion lisäksi Nymanin pinnaputken katkeaminen. Sami N joutui pitkästä aikaa lähtemään luu kädessä kotiin. Olisiko asiaan vaikuttanut korviimme kantautunut tieto Nymanin SEURUSTELUSTA ja oman tyttöystävän toimimisesta toimitsijana perjantain pelissä. Vaikka olisi kuinka Hurmoksessa ei silti aina saa, se on todistettu jo moneen kertaan.
Reportteri: Strbak
PS. Helsingin huomautus: Hurmos/Tamperelaisyleisö sai hyvin huomiota tv-pelissä. Ottelun selostajat moneen otteeseen kiittelivät hyvää fanitoimintaa. Jatketaan parempaan malliin!!!
|
Uutisen tallensi Aapo 08.02.2005 Uutinen on luettu 1777 kertaa. |
Takaisin
|
